Daavid ja Goljat kilpasilla?

Kierrätämme blogin kirjoitusvuoroa viikottain ja kun hankkeessa on mukana reilut puolenkymmentä organisaatiota, pääsee kukin ääneen kerran parissa kuukaudessa. Sain kunnian kirjoittaa blogin toisen varsinaisen viestin. Aiheita riittäisi käsiteltäväksi, mutta jostakin on aloitettava. Oma tehtäväni Openrisk-hankkeessa on informaation visualisoinnin, käytön seurannan ja verkostoanalyysin menetelmien soveltaminen hankkeen pilottien toiminnan kehittämisen ja raportoinnin tukena. Olen työni kautta aktiivisesti mukana erilaisten sosiaalisten median alustojen ja muiden verkkopalvelujen kehitystyössä erityisesti toteututusteknisestä näkökulmasta. Siksi otan tässä oikeuden pohtia lyhyesti sosiaalisen median suhdetta organisaatioiden tietotekniseen infrastruktuuriin ja ehkä hieman viranhaltijoiden ja muiden ”virallisten toimijoiden” arkeen laajemminkin.

Kouluaikoina ensimmäisen kerran kuulemani Daavidin ja Goljatin taistelusta on selvästikin tehnyt minuun vaikutuksen. Mielikuva yksinkertaista mutta ilmaisuvoimaista linkoa taidokkaasti pienestä ja vikkelästä miehestä haastamassa haarniskoitua jättiläistä palasi nimittäin toistuvasti mieleeni kun pohdin, miten kaikella tavalla ketterä ja sukkela sosiaalinen media media istuu usein hieman kankeiden organisaatioiden jämerään infrastruktuuriin. Tämän vertauskuvan kautta en siis yritä väittää, että sosiaalinen media tulee kukistamaan yritysten perinteisen toimintatavan tai että nämä kaksi tapaa olisivat täysin toisensa poissulkevia. Toteanpahan vaan, että usein tietoturvaan ja täsmälliseen työnkulun hallintaan tähtäävät dokumenttikeskeiset järjestelmät ovat varsin kaukana parhaimmillaan pirteästi poreilevasta sosiaalisesta mediasta. Openrisk-hankkeessa on päätetty toimia kuten kehotetaan blogissa, johon törmäsin sopivaa kuvaa haeskellessani: kokeile!

Sosiaalisen median soveltaminen saattaa lähteä käyntiin hieman takkuisasti ja herättää kaikenlaisia kysymyksiä. Minkä sosiaalisen median valitsemme? Tulemmeko me teidän tietojärjestelmäänne vai te meidän? Vai mennäänkö kaikki jonnekin kolmannen osapuolen alustalle? Onko tämä edes mahdollista oman organisaatiomme ohjeistuksien mukaan? Esimerkiksi Hypermedialaboratoriolla on käytössä oma sisäinen wikijärjestelmä, johon emme kuitenkaan voi ottaa ulkopuolisia tahoja mukaan. TTY tarjoaa käyttöön myös yleisen TUTWiki-palvelun, johon voidaan kätevästi kutsua mukaan myös ulkopuolisia tahoja. Toisaalta on kuitenkin niin, että wikijärjestelmien käyttäminen vaatii usein uusien käytäntöjen opettelua. Openrisk-hankkeen sisäinen työtila perustettiin pähkäilyn jälkeen VTT:n tarjoamaan työtilapalveluun, jonka käytäntöjä osa hankkeen parissa työskentelevistä on ymmärrettävästi joutunut opettelemaan työn alkuvaiheessa.

Tuija Aalto kehottaa sosiaaliseen mediaan eteneviä ottamaan oman tilansa verkossa, tiedostamaan työminän ja yksilöminän suhteen. Toteutusteknisesti käyttäjän identiteetti liittyy läheisesti järjestelmien käyttäjätunnuksiin ja käyttäjien profiilitietoihin. Kun esimerkiksi liikehditään suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä, työminän ydin kulkee mukana Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmän tuella mikäli järjestelmät teknologiaa tukevat. Avoimessa Webissä vastaavan toiminnallisuuden tarjoaisi periaatteessa OpenID, joka ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ole kovinkaan tuttu suomalaisille sosiaalisen median tuottaja-kuluttajille. Facebook-tunnuksellakin pääsee moneen järjestelmään, mutta minät menevät iloisesti sekaisin.

Tämä WordPress-järjestelmä kierrättää käyttäjien tietoja Gravatar-palvelun kautta. Tämä voi johtaa tahattomaan työminän ja yksilöminän yhdistymiseen jos käyttäjä on vaikkapa käyttänyt neulebloginsa ylläpitäjäksi rekisteröityessään työsähköpostiosoitettaan. Itse käytän lähtökohtaisesti ensisijaisesti työasioihin liittyvissä rekisteröinneissä työsähköpostiosoitettani ja selkeää etunimisukunimi-tyyppistä tunnusta. Yleiset sosiaalisen median palvelut kuten Twitter ja Facebook ovat tässä toki oma lukunsa: Teenkö erillisen tunnuksen työtehtäviini liittyen? Itse en ole tehnyt, mutta twiittailenkin sitten lähinnä työasioita.

Minusta Takkiraudan kuvaus Daavidin ja Goljatin taistelusta on sotaisesta aihepiiristään huolimatta kiinnostavaa luettavaa kaikkine yksityiskohtineen. Sallinette että jatkan vielä tovin samalla linjalla: Usein sosiaalisen median käyttöönottoon liittyvässä keskustelussa kuulee kehotettavan liittymään mukaan sillä sosiaalista mediaa on paha päihittää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmiset ottavat joka tapauksessa käsittelyyn organisaation tai sen edustamat asiat (jotka heitä kiinnostavat). Ja onhan se niinkin, että taidokkaasti lingottu mikroblogiviesti voi aiheuttaa syvänkin naarmun haarniskan huolella kiillotettuun visiiriin. Kun organisaation tai yrityksen edustajat liittyvät mukaan keskusteluun, on heillä mahdollisuus tuoda omat näkökulmansa. 

Kun sopivat välineet sosiaalisen median soveltamiseen on valittu ja toimijat sitoutuvat välineiden käyttöönoton opettelemiseen, alkavat sosiaalisen median vahvuudet parhaimmillaan viedä haluttuja prosesseja eteenpäin. Oma työmme hankkeessa liittyy vahvasti tähän: sosiaalisen median prosessien visualisointiin verkostojen näkökulmasta. Video Six Degrees: from Kevin Bacon to Biochemistry toimii hyvänä johdantona aihepiiriin. Näissä prosesseissa on minusta paikkansa sekä sosiaalisen median toiminnallisuuksilla höystetyille nykyisille tietojärjestelmille että kokonaan uusille sosiaalisille työvälineille. Suomessa itsenäisesti organisoituvien ihmisjoukkojen liikkeitä käsittelee esimerkiksi Kari A. Hintikka Verkkovoimaa-blogissaan.

Tietoja Jukka Huhtamäki

Postdoctoral Researcher at Tampere University
Kategoria(t): Hypermedialaboratorio, Joukkovoima, Käytännön haasteet, Verkostoanalyysi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Daavid ja Goljat kilpasilla?

  1. Suvi sanoo:

    Kiitos kirjoituksesta, Jukka – kovin ovat tutun kuuloisia nuo kokemukset, joita nostat esiin. Kun kiireellä yritin vaihtaa gravatarin kautta tähän blogiin tullutta lomakuvaa työminään sopivammaksi kuvaksi, ehdin jo muutaman kerran kirota sosiaalisen median tehokkuuden verkostoissa, linkeissä ja linkittymisessä. Se, että näiden(kin) kokemusten kanssa painii moni muu, viestii mielestäni osuvasti tarpeesta kiinnittää sosiaalisen median kanssa tasapainoiluun rakentavasti ja kriittisesti huomiota niin organisaatio- kuin yksilötasolla.

  2. Juha Frey nostaa puheenvuorossaan esiin sosiaalisen median mahdollisuudet ajankohtaisen palautteen keräämisessä.

  3. AnneMaritta Tervakari sanoo:

    Kiitos, Jukka, ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Jukan kirjoitus sai minut ajattelemaan millainen merkitys on sosiaalisella paineella sosiaalisen median käyttöönotossa. Yhtäältä sosiaalinen paine voi ”potkia” mukaan sinne missä kaikki muutkin ovat ja motivoida osallistumaan, keskustelemaan ja jakamaan informaatiota. Toisaalta on pakko osallistua, sillä kuten Jukka toteaakin ”sosiaalista mediaa on paha päihittää”. Organisaatiostasi ja ehkä sinustakin puhutaan joka tapauksessa – parempi olla mukana, sillä läsnäolijoista ei puhuta samalla tavalla kuin poissaolevista. Sitä paitsi oletko edes uskottava ja aikaasi seuraava, jollei sinulla ole Facebook -profiilia ja Twitter -tiliä tai jollet jammaile Yammerissa tai keiku Qaikussa? Monessako sosiaalisen media palvelussa sinulla muuten on käyttäjätunnus? Itselleni niitä on kertynyt aika monta ja aivan huomaamatta, vaikka en edes pidä itseäni minään sosiaalisen median suurkuluttajana. Yksistään käyttäjätunnusten ja salasanojen muistaminen alkaa olla haastavaa. Oman haasteensa tuo myös se, ettei enää välttämättä riitä yksi profiili per palvelu. Työminälle ja yksityisminälle tarvitaan omat profiilinsa, sillä kaverit tykkäävät huonoa, kun työminäni ei hyväksykään kaikkia sovellus- tai ryhmäkutsuja. Kullakin meistä on useita eri rooleja riippuen siitä sosiaalisesta kontekstista, jossa kulloinkin olemme – on työrooli ja rooli ystävänä, perheenjäsenenä, puolisona, vanhempana, lapsena jne. jne. Siinä menevät todellakin helposti eri roolit iloisesti (tai vähemmän iloisesti) sekaisin. Tai sitten muistettavien käyttäjätunnusten määrä kasvaa entisestään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s