Käyttäjäsisältöjen laadukkuudesta

Sosiaalinen media ja Internet yleensäkin on vapaa julkaisufoorumi, missä kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille. Sosiaalisen median arkipäiväistyminen ja erilaisten helppokäyttöisten julkaisujärjestelmien yleistymisen myötä aiempaa laajemmat kansanjoukot ovat saaneet mahdollisuuden tuottaa sisältöjä verkkoon. Käyttäjät eivät enää tyydy olemaan passiivisia informaatiosisältöjen vastaanottajia, vaan he haluavat myös tuottaa ja jaella itse luomiaan sisältöjä. Blogit, wikit sekä muut sisällönjakelu- ja kommunikointijärjestelmät tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden toimia oman elämänsä raportoijana, arjen journalistina, osallistuvana kansalaisena tai tiedon tuottajana.

Käyttäjäsisältöihin (user-generated content) liitetään yleensä ajatus siitä, että sisältöjen laatu paranee sen myötä mitä useampia henkilö on täydentämässä puuttuvaa tietoa ja korjaamassa virheellistä tietoa. Laadun sanotaan paranevan myös siten, että blogit yms. suodattavat kiinnostavaa informaatiota omalta kannaltaan tehokkaammin kuin yksittäiset asiantuntijat. Laadukkuuden ja luotettavuuden takeena nähdään siis yhteistyö ja evoluutiomainen prosessi laadukkuuden kehittymisestä. (Vrt. Chin 2006; Neus 2001.) Onko todella näin? Mitä useampi kokki sen parempi soppa? Ehkä. Miten sitten käyttäjien tuottaman sisällön laadukkuudesta voidaan varmistua? Entä miten käyttäjäsisältöjen laadukkuutta voidaan edistää?

Verkko julkaisuympäristönä jo yksistään perusominaisuuksiensa vuoksi asettaa haasteita informaatiosisältöjen laadukkuudelle. Verkkosivut ovat alttiita tahattomille ja tahallisille muutoksille. Pysyvyydestäkään ei ole mitään takeita – informaatiosisältö saattaa kadota bittiavaruuteen milloin tahansa. Sisällön esittäminenkin saattaa edellyttää vaikkapa tiettyjä ohjelmistoja, joita ei välttämättä ole kaikkien käyttäjien käytössä. Verkossa myös sisältöjen julkaisemisen tavoitteet hämärtyvät helposti, sillä verkossa viihde, informaatio ja mainonta sekoittuvat helposti, eikä mainosta ole aina helppo erottaa faktatiedosta tai aidosta palvelua tai tuotetta käyttäneen kuluttajan kokemuksista. Tuotetta tai palvelua koskevia viestejä tai suositteluja blogeissa, wikeissä, keskustelupalstoilla ja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa jakavat käyttäjät vaikuttavat tavallisilta kuluttajilta, mutta ovatkin tuotetta tai palvelua markkinoivan yrityksen palkkalistoilla.

Periaatteessa informaatiosisältöjen täsmällisyyden, virheettömyyden sekä asioiden käsittelyn kattavuuden ja syvyyden arvioiminen edellyttää aihealueen tuntemusta ja on haastavaa riippumatta siitä onko kyseessä paperijulkaisu vai ammattilaisen tai käyttäjän tuottama verkkosisältö. Kuitenkin perinteisten medioiden ollessa kyseessä on yleensä joku auktorisoitu taho arvioimassa kirjoittajan asiantuntijuutta ja kirjoituksen asiallisuutta – ketä tahansa ei päästetä kirjoittamaan mitä tahansa. Niinpä lukija voi luottaa siihen, että kirjoittaja on mitä todennäköisemmin aihealueen asiantuntija, jonka kirjoituksia voidaan pitää luotettavina (riippuen tietenkin julkaisusta ja sen maineesta). Mutta entä sitten, kun kyseessä on käyttäjäsisällöt? Miten lukija voi selvittää kirjoittajan asiantuntevuuden tai ylipäätään luottaa siihen, että kirjoittaja on se kuka hän sanookin olevansa? Nimittäin vastaavanlaisia tarkistuskäytäntöjä tai vastuutahoja kuin paperijulkaisuilla verkossa julkaistaville sisällöille ei yleensä ole. Poikkeuksena tietenkin verkkojulkaisut, joilla on lain edellyttämät päätoimittajat.

Käyttäjäsisältöjen laadukkuudessa ja luotettavuudessa olennaista on vastuullisuus (accountability). Informaatiosisällön laadukkuutta edistää se, että kirjoittaja ja muutoksen tekijä on selvitettävissä. Tämä tietenkin edellyttää käyttäjätunnistuksen käyttöä. Informaatiosisällön yhteyteen on hyvä lisätä tieto siitä, kuka sisällöstä vastaa ja edelleen linkki vaikkapa kirjoittajan profiilitietoihin, josta selviää kirjoittajan nimi, mahdollinen taustaorganisaatio, ansiot, maine jne. Nämä profiilitiedot auttavat lukijoita muodostamaan käsityksen siitä kuka kirjoittaja oikeastaan on, millä kompetenssilla hän asiasta puhuu sekä miten hänen tuotoksiinsa tulisi suhtautua. (Vrt. Neus 2001.)

Myös verkoston toimintamalleilla ja verkoston jäsenten toiminnalla voidaan edistää käyttäjäsisältöjen laadukkuutta. Verkostolla voi olla omia pelisääntöjä esimerkiksi siitä, miten sisältöjä tuotetaan, millaisia yhteisiä laatuvaatimuksia informaatiosisällöille asetetaan tai millä ehdoin tuotettua informaatiota saa käyttää ja missä yhteyksissä. Verkoston jäsenten muistia voidaan tukea esim. käyttö- ja käyttäytymisoppailla. Eräänä keinona voidaan nähdä myös jäsenyyden rajoittaminen esim. hyväksymällä verkoston jäseneksi tietyin ehdoin tai rajoittamalla jäsenien oikeutta julkaista tai muokata sisältöjä. (Vrt. Neus 2001.) Verkoston jäsenet voivat edistää käyttäjäsisältöjen laadukkuutta varsin tehokkaasti arvostelemalla, äänestämällä, tykkäämällä ja suosittelemalla sisältöjä ja niiden tuottaji. Siten verkoston jäsenten toimintaa  auttaa suodattamaan laadukkaita sisältöjä  informaatiomassasta. Verkoston jäsenet voivat myös harrastaa karsintaa – toisin sanoen toimia vertaismoderoijina ja ilmiantaa rikollisia ja asiattomia sisältöjä, jotka palvelun ylläpitäjä voi sitten poistaa.

Lähteet:

  • Chin,  P. 2006. The Value of user-Generated Content, Part 1. Julkaisussa:  Intranet journal. Julkaistu 7.3.2006 [viitattu 11.2.2011]. Saatavissa  www-muodossa:  http://www.intranetjournal.com/articles/200603/ij_03_07_06a.html
  • Neus,  A. 2001. Managing Information Quality in Virtual Communities of  Practice. In E. Pierce & R. Katz-Haas (Eds). Proceedings of  the 6 th International Conference on Information Quality, MIT, Boston,  MA: Sloan School of Management, 2001, [viitattu 11.2.2011]. Saatavissa  pdf-muodossa: http://opensource.mit.edu/papers/neus.pdf
Kategoria(t): Käytännön haasteet Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Käyttäjäsisältöjen laadukkuudesta

  1. Suvi Pihkala sanoo:

    Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Mietiskelin, että verkonkävijältä vaaditaan varmasti lisäksi myös sensitiivisyyttä hallita hyvin monenkirjavia tuotoksia – ja tulkita niitä vihjeitä, joita yhteisö tuotetun sisällön laadukkuudesta antaa.

  2. Paluuviite: Käyttäjäsisältöjen laadukkuudesta at eetteri

  3. Paluuviite: Käyttäjäsisältöjen laadukkuudesta « Aurinkousvaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s