Turvallisuus ja välittäminen

Openrisk-hankkeessa yksi keskeinen jo hankkeen nimessä esitetty käsite on turvallisuus. Turvallisuus hankkeessamme viittaa ensinnäkin käytännön toimintaympäristöihin, eli neljään pilottiimme turvallisuutta ja työhyvinvointia tukevissa asiantuntijayhteisöissä. Turvallisuus liittyy tutkimukseen myös sisällöllisenä näkökulmana tarkastellessamme muun muassa yhteisöllisten verkkopalvelujen käytön esteitä tai puitteita. Tällöin on helppo pohtia vaikkapa tietoturvaa, mikä lienee tyypillinen organisaatiotasolta kuuluva turvallisuuskysymys.  Ja lisäksi turvallisuudella on tietenkin kullekin meistä hankkeen toimijoista omanlaisensa merkitys taustojemme kautta.

Turvallisuutta jäsentäessään Suvi Ronkainen ja Sari Näre (2008) puhuvat yhtäältä turvasta, turvaamisesta  ja turvajärjestelmistä security käsitteen avulla ja toisaalta safety-sanaan nojaten turvallisuudesta, varmuudesta ja suojasta. Jälkimmäiseen liittyy myös luottamus. Keskeiseksi eroksi nousee se, että viimeiseksi mainittu turvallisuus (safety) perustuu vuorovaikutukseen ja välittämiseen, turva (security) sen sijaan ulkoisiin suojautumiskeinoihin. Verkkovuorovaikutuksessa turvallisuuden ympärillä vallitsee Ronkaisen ja Näreen mukaan ”ankaruuden eetos”. Ankaruuden eetos takoittaa sitä, että kukin on itse vastuussa omasta turvallisuudestaan. Samalla kun vaikkapa keskustelufoorumit kutsuvat intiimiin paljastamiseen luvaten vertaistukea ja yhteisöllisyyttä, ei tuohon yhteisöllisyyden peruslogiikkaan automaattisesti kuulu ajatusta haavoituvuuden suojelemisesta, suojasta. Painopiste on siis oman integriteetin turvaamisessa, ei toisista välittämisessä.

Yhdessä hankkeen piloteista, työpaikkakiusaamisen asiantuntijaverkostossa, tarkastelemme aktiivisesti turvallisuutta ja turvattomuutta myös välittämisen näkökulmasta. Työpaikkakiusaamisen asiantuntijapilotissa yksi toimijoista itsestään lähtenyt avainteema ovat olleet pelisäännöt. Kieltojen, vartioinnin ja rajoitusten ohella pelisäännöt merkitsevät ylläolevan hengessä yhteisöllisyyden tukemista ja moraalista työtä ”jolla pyritään takaamaan persoonallisen integriteetin suoja ja kunnioitus toisia kohtaan” (Ronkainen & Näre 2008). Kysymykseen esimerkiksi käytön esteistä vastauksia etsiessä pohdintaan nousee se, millä ehdoin kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kaltaisen sensitiivisen aiheen käsittely mahdollistuu sosiaalisessa mediassa? Missä määrin yllä kuvattu ankaruuden eetos näyttäytyy toiminnan esteenä käyttäjien kokemuksissa ja miten se on ylitettävissä sosiaalisen median yhteisöllisyyttä tukevien elementtien avulla?

 

Lähteet:
Ronkainen, Suvi ja Näre, Sari, toim. (2008) Paljastettu intiimi – sukupuolistuneen väkviallan dynamiikka. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.

Tietoja Suvi Pihkala

Oulun yliopiston Nais- ja sukupuolentutkimus, projektitutkija ja suunnittelija teema-alueilla väkivalta ja sukupuoli sekä verkko-opetus ja sosiaalinen media.
Kategoria(t): Käsitteet, Turvallisuus ja työhyvinvointi, Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s